Odotuksen tuskaa *Arkistoja vuodelta 2006*

[Miku]

***Teksti kaivettu talteen vanhasta tietokannasta.
Tekstin kirjoittanut alkujaan Kuutti.***


Nyt on kulunut hetki jos toinenkin äänityksien jälkeen ja aiemmin suunnitellut aikataulut on jouduttu heittämään roskikseen.
Mitään uusia aikatauluja ei kukaan ole sen koommin edes viitsinyt miettiä, kaikki aikanaan, sanotaan.

Kuinka paljon hittilevyn tekeminen vaatiikaan tietoa, taitoa, suhteita, rahaa, intoa, tahtoa, uskoa, toivoa, uhrauksia ja ennen kaikkea aikaa?
Kysynpähän vain.
Toki onhan erästäkin levyä tehty jo kymmenisen vuotta...

Kuitenkin, biisit käytiin äänittämässä viikonlopun aikana (toki jälkikin on sen mukaista) ja luonnollisestikin siitä sitten saatu miksausvaiheeseen.
Mahan pohjalla pörrää nyt jo perhoset kun olen kuullut parin biisin ensimmäiset miksaukset...
Ensimmäinen ajatus oli, että "ketä nää on?".
Siis positiivisessa mielessä.
En koskaan olisi osannut kuvitellakaan, miltä me kuulostammekaan nykyään (oikeasti).
Biisit pakottavat joka kuuntelukerralla lisäämään volumea, sille ei vaan mahda mitään.
En millään malttaisi odottaa levyn julkaisua... se ei ikävä kyllä ole vielä mahdollista...

Vielä on muutama asia vastassa: miksaukset pitää hoittaa loppuun, pitäisi uusia kuvia räpsiä, jonkun pitäisi kannet väsätä, levyjen/kansien paino...
levyn mieletön hypetys ja julkaisuajankohdan päättäminen.
Sitten on aika nostaa malja ja räjäyttää ihmisten tajunnat.

Koko kehoni tärisee, hiki virtaa jokaisesta mahdollisesta kohdasta kehoa.
En tajua, ei ole edes krapula. En saa sitä loppumaan.

Tämä hypetykseni ei ole turhaa (ainakaan mielestäni).
Tämä kaikki on pelkkää faktaa.

Voin vain sanoa: tähän se kuuluisa V:llä alkava alapään sana, myö soitetaan (epätoivo)rokkia! Pian jysähtää.


PS. Äidit, ihan oikeasti. Lukitkaa ne tyttärenne...